Lisenssijärjestelmän vuoto: Joka kymmenes kruunu pelataan ilman Ruotsin lupaa – kansainvälinen katsaus

Ruotsin rahapelimarkkinan kanavoitumisaste on laskenut hälyttävästi. Uusien tietojen mukaan jo kymmenen prosenttia kaikista pelipanoksista ohjautuu lisensoimattomille toimijoille. Tämä kehitys haastaa koko pohjoismaisen sääntelymallin uskottavuuden ja pakottaa viranomaiset etsimään uusia keinoja harmaan talouden suitsimiseksi.

Kanavoitumisen heikkeneminen – tilastot kertovat karua kieltä

Ruotsin rahapeliviranomainen Spelinspektionen on raportoinut, että kanavoitumisaste – eli se osuus rahapelaamisesta, joka tapahtuu lisensoiduilla ja säännellyillä pelisivustoilla – on pudonnut noin 90 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että joka kymmenes kruunu pelataan ilman Ruotsin lisenssiä. Luku on herättänyt huolta niin poliittisilla päättäjillä kuin kuluttajansuojajärjestöillä.

Taustalla vaikuttavat useat tekijät. Ruotsin vuonna 2019 voimaan tullut rahapelilaki (2018:1138) asetti tiukat puitteet lisensoiduille toimijoille, mutta samalla se loi kannustimia pelaajille hakeutua sääntelemättömille markkinoille. Esimerkiksi korkeammat bonukset ja vapaammat peliehdot houkuttelevat kokenutta pelaajakuntaa, joka ei koe lisensoidun tarjonnan riittävän heidän tarpeisiinsa.

Spelinspektionenin tuoreessa seurantaraportissa todetaan, että lisensoimattomien toimijoiden osuus on kasvanut erityisesti urheiluvedonlyönnissä ja live-kasinopeleissä. Tämä kehitys on vastoin Ruotsin hallituksen tavoitetta, jonka mukaan vähintään 95 prosenttia rahapelaamisesta tulisi kanavoida lisenssijärjestelmän piiriin.

Pohjoismainen vertailu – Suomi, Tanska ja Norja eri teillä

Pohjoismaiden sääntelymallit eroavat toisistaan merkittävästi, mutta kanavoitumisen ongelma on yhteinen. Tanskassa, jossa rahapelimarkkina avattiin kilpailulle vuonna 2012, kanavoitumisaste on pysynyt noin 90 prosentin tuntumassa. Tanskan peliviranomainen Spillemyndigheden on onnistunut pitämään markkinan kurissa tiukoilla lisenssiehdoilla ja aktiivisella valvonnalla.

Norjassa tilanne on toinen. Maa on pitänyt kiinni valtion monopolista, jossa vain Norsk Tipping ja Norsk Rikstoto saavat tarjota rahapelejä. Tästä huolimatta lisensoimattomien toimijoiden osuus on arvioitu olevan jopa 15–20 prosenttia, erityisesti verkossa. Norjan peliviranomainen Lotteri- og stiftelsestilsynet on joutunut tehostamaan verkkosivujen estämistä ja maksuliikenteen valvontaa.

Suomi puolestaan on siirtymässä kohti lisenssimallia vuoteen 2026 mennessä. Nykyinen Veikkauksen monopoli on jo pitkään kärsinyt kanavoitumisen ongelmasta, ja arvioiden mukaan jopa 20 prosenttia suomalaisista pelaa lisensoimattomilla sivustoilla. Tämä on yksi keskeinen syy, miksi hallitus on päättänyt uudistaa rahapelijärjestelmää.

Alla oleva taulukko havainnollistaa kanavoitumisasteita Pohjoismaissa:

Lainsäädännön terävöittäminen – maksuestot ja IP-salpaukset

Ruotsi on vastannut kanavoitumisen heikkenemiseen lainsäädännöllisin keinoin. Vuonna 2023 voimaan tullut uusi laki (SFS 2023:123) antaa Spelinspektionenille oikeuden määrätä maksuliikenteen estämisestä lisensoimattomia peliyhtiöitä vastaan. Tämä tarkoittaa, että pankit ja maksupalveluntarjoajat voivat joutua estämään maksut tietyille pelitileille.

Lisäksi Ruotsin hallitus on ehdottanut IP-osoitteiden salpausten tehostamista. Internet-palveluntarjoajat voidaan velvoittaa estämään pääsy lisensoimattomille pelisivustoille, jos viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. Tämä on herättänyt keskustelua internetin vapaudesta, mutta kannattajien mukaan se on välttämätöntä kuluttajansuojan ja peliongelmien ehkäisyn kannalta.

Kansainvälinen kehitys tukee tätä linjaa. Euroopan komissio on antanut suosituksia rajat ylittävästä rahapelivalvonnasta, ja useat jäsenmaat, kuten Saksa ja Alankomaat, ovat ottaneet käyttöön vastaavia maksuestotoimia. Ruotsi on ollut edelläkävijä tässä suhteessa, ja sen kokemukset voivat toimia mallina muille Pohjoismaille.

Kuluttajansuoja ja peliongelmien ehkäisy – lisensoimattomien toimijoiden riskit

Lisensoimattomilla pelisivustoilla pelaamiseen liittyy merkittäviä riskejä kuluttajansuojan näkökulmasta. Toisin kuin lisensoidut toimijat, nämä sivustot eivät ole velvollisia noudattamaan Ruotsin rahapelilain (2018:1138) mukaisia pelaajansuojatoimia. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että pelaajilla ei ole oikeutta pakolliseen omien tappiorajojen asettamiseen tai pelitilin jäädyttämiseen.

Folkhälsomyndighetenin Folkhälsomyndigheten tutkimukset osoittavat, että pelaajat, jotka käyttävät lisensoimattomia sivustoja, ovat keskimäärin suuremmassa riskissä kehittää peliongelma. Syynä on usein se, että nämä sivustot eivät tarjoa riittäviä työkaluja pelaamisen hallintaan, eivätkä ne raportoi pelaajien tietoja viranomaisille.

Ruotsin hallitus on pyrkinyt vahvistamaan kuluttajansuojaa muun muassa kiristämällä lisensoiduille toimijoille asetettuja vaatimuksia. Uusimpien sääntöjen mukaan lisensoidut peliyhtiöt ovat velvollisia tarjoamaan pelaajille mahdollisuuden asettaa kuukausittaisia tappiorajoja ja itsensä sulkemiseen tarkoitettuja työkaluja. Lisensoimattomilla toimijoilla tällaista velvoitetta ei ole, mikä tekee niistä houkuttelevan vaihtoehdon ongelmapelaajille, jotka haluavat kiertää sääntelyä.

Kansainvälinen yhteistyö ja tulevaisuuden näkymät

Kanavoitumisen heikkeneminen ei ole yksinomaan Ruotsin ongelma, vaan se koskettaa koko kansainvälistä rahapelimarkkinaa. Euroopan unionin tasolla on keskusteltu yhteisistä standardeista rajat ylittävälle rahapelivalvonnalle, mutta konkreettinen edistys on ollut hidasta. Jäsenmailla on erilaisia lainsäädäntöperinteitä, ja jotkut maat, kuten Malta ja Gibraltar, toimivat merkittävinä lisensointikeskuksina, mikä vaikeuttaa valvontaa.

Ruotsi on pyrkinyt tiivistämään yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa. Esimerkiksi vuonna 2024 järjestettiin Pohjoismainen rahapelikonferenssi, jossa käsiteltiin yhteisiä haasteita, kuten maksuestojen tehokkuutta ja tiedonvaihtoa lisensoimattomien toimijoiden tunnistamiseksi. Tavoitteena on luoda yhtenäinen pohjoismainen rintama, joka voisi paremmin vastata harmaan talouden haasteisiin.

Tulevaisuudessa teknologia tulee todennäköisesti pelaamaan yhä suurempaa roolia. Tekoälypohjaiset valvontajärjestelmät voivat auttaa havaitsemaan lisensoimattomia toimijoita reaaliajassa, ja lohkoketjuteknologiaa voidaan hyödyntää rahapelitapahtumien läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Spelinspektionen on jo käynnistänyt pilottiprojekteja, joissa testataan näiden teknologioiden soveltuvuutta valvontatyöhön.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että Ruotsin lisenssimalli on edelleen toimiva, mutta se vaatii jatkuvaa päivittämistä ja kansainvälistä yhteistyötä. Kanavoitumisen lasku 90 prosenttiin on selvä merkki siitä, että sääntelyä on terävöitettävä, jotta se pysyy harmaan talouden kehityksen tahdissa.

Lähteet

• Spelinspektionen – Ruotsin rahapeliviranomainen
• Folkhälsomyndigheten – Ruotsin kansanterveysviranomainen
• Riksdagen – Ruotsin valtiopäivät (lainsäädäntö)
• EUR-Lex – Euroopan unionin lainsäädäntö
• sammanställningen av kanaliseringsstatistik — riippumaton, lähteisiin perustuva katsaus Ruotsin rahapelimarkkinaan.